30 syys Yhteistyöllä kasvua vientiin?
Lauri Laaksonen, Viexpo
Suomalaisten yritysten vientinäkymät ja -potentiaali ovat olleet vahvasti esillä eri foorumeilla. Tahdonkin tässä nostaa esille pari tapahtumaa, joihin osallistuin ja jotka saivat minut pohtimaan suomalaisen viennin mahdollisuuksia sekä niiden hyödyntämistä.
Alkuvuodesta mediassa oli vahvasti esillä muun muassa kuinka Pohjoismaissa, ja etenkin sen pohjoisosissa, tehdään valtavia investointeja, jotka tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös muualla Euroopassa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Osallistuin esimerkiksi taannoin tilaisuuteen, jossa katseet käännettiin tuttuun turistikohteeseen, mutta usein liiketoimintakeskusteluissa unohdettuun maahan; nimittäin Italiaan.
Tiesitkö, että Italia on yksi suurista EU:n elpymisrahoituksen (RRF) saajista? Vaikka nämä rahat hetkellisesti suuntautuvat EU:n eteläisiin osiin, niiden ei välttämättä tarvitse jäädä Välimeren rannoille. Italiassa näyttäisi olevan suuri tarve sellaisille tuote- ja palveluinnovaatioille sekä osaamiselle, joita Suomesta löytyy. Julkisten hankintojen lisäksi ei sovi myöskään unohtaa maassa tehtäviä yksityisiä investointeja. Kyseissä tilaisuudessa nostettiin esille etenkin älykäs liikkuminen (kulkuvälineet, logistiikka, satamat jne.) ja kiertotalous, mutta yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että vihreän siirtymän edistämiseen eri aloilla liittyy mahdollisuuksia. Ja nämä investoinnit eivät rajoitu pelkästään Pohjoismaihin, Italiaan tai Eurooppaan.
Mahdollisuuksia siis on, mutta miten niihin sitten tartutaan etenkin, kun kyseessä on jokin suurempi tarve?
Noin kuukausi sitten, elokuun alkupuolella, järjestetyllä Wasa Future Festivalilla pidettiin useita kiinnostavia sessiota. Viennin näkökulmasta tahtoisin nostaa esille etenkin EnergySampon, jossa on mukana seitsemän kansainvälisesti toimivaa yritystä. Heidän tavoitteenaan on jakaa huippuosaamista ja yhdessä kehittää innovatiivisia järjestelmäratkaisuja, eli niin sanottuja ”systeemitason toimituskokonaisuuksia erilaisille vihreän siirtymän energiaratkaisuille”1. Voisi nähtävästi puhua seuraavasta jalostusasteesta, josta toivotaan kilpailuetua vientimarkkinoille. Ensin raaka-aine, sitten tuote, palvelu ja nyt systeeminen kokonaisratkaisu.
Tässä ollaan vääjäämättä jonkin hyvin kiinnostavan äärellä. Ajatus siitä, että toisiaan täydentävät osaajat tekevät tiivistä yhteistyötä tietyn teeman, haasteen, tavoitteen, tarpeen yms. ympärillä luodakseen mahdollisuuden uudenlaiselle kilpailuedulle on inspiroivaa. Hypätään pois perinteisestä kilpailuasetelmasta yksittäisten tuotteiden tai palveluiden tasolla luomalla sateenvarjona toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää useita tuotteita ja palveluita.
Voiko siis tämänkaltainen ajattelu- ja toimintatapa tarjota ratkaisun suomalaisen viennin kasvattamiseen?
Suomalaisten vientiyritysten kohdalla puhutaan usein korkeasta kustannustasosta ja sen tuomista haasteista. Voisi kuvitella, että hintaherkkien alojen kohdalla korkeampi jalostusaste vähentää hinnan roolia päätöksenteossa. Ja itse asiassa, kun laitetaan koko järjestelmä kuntoon sen sijaan että tehdään useita yksittäisiä toimenpiteitä, niin lopullinen hintalappu voi olla alhaisempi suuremmassa kertainvestoinnissa. Lisäksi modernit kokonaisvaltaiset ratkaisut oletettavasti tuovat mukanaan säästöjä käytössä ja päivittävät kaiken kerralla vallitsevien vaatimusten tasolle.
Samaan aikaan voisi toki kysyä, että onko systeemisten kokonaisratkaisujen tavoitteleminen tarpeellista tai edes mahdollista kaikilla aloilla?
Sanoisin, että tärkein opetus piilee yhteistyön voimassa. Hedelmällinen yhteistyö syntyy, kun oikeat tahot vuorovaikuttavat onnistuneesti. Tämän edistämisessä klustereilla on usein tärkeä rooli. Klusterit kokoavat yhteen tietyn teeman ympärille yrittäjät ja yritykset, julkisen sektorin toimijat, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, sekä rahoittajat2. Hyvin johdettu ja toimiva klusteri edesauttaa vuorovaikutusta ja yhteisluomista/-työtä näiden toimijoiden välillä, ja siten luo edellytyksiä muun muassa innovaatioiden syntymiselle sekä kilpailukyvyn vahvistamiselle.
Esimerkiksi EnergySampon takaa löytyy EnergyVaasa klusteri, jossa on jo pidemmän aikaa totuttu tekemään tiiviisti töitä yhdessä ja jonka toimintaa on johdettu ansiokkaasti3. Keväällä järjestetyssä NordicHub webinaarissa4 Photonics Finland klusterissa mukana olevat yritykset antoivat esimerkkejä kokemistaan klusteritoiminnan hyödyistä. Esiin nousi muun muassa täydentävän osaamisen, alihankkijoiden ja asiakkaiden löytäminen. Lisäksi messuosallistumisen helppous yhteisosastojen kautta ja vahva me-henki koettiin tärkeinä etuina. Tanskassa on taas saatu selville, että klustereissa mukana olevat yritykset muun muassa innovoivat neljä kertaa todennäköisemmin ja ovat tuottavaisempia kuin yritykset, jotka eivät ole mukana klustereissa. Lisäksi klusterissa mukana olevat PK-yritykset näyttäisivät olevan kansainvälisesti aktiivisempia5.
Klusteritoiminta edustaa laajempaa näkökulmaa siitä, miten voidaan luoda ympäristö, joka vahvistaa mahdollisuuksia viennin vauhdittamiselle. Jos taas tarkentaa yksittäisiin toimenpiteisiin yritysten arjessa, huomaa, että sielläkin yhteistyöllä on usein avainrooli. Aloitettuani työt Viexpolla olen saanut tutustua useaan yrittäjään ja yrityksen edustajaan, jotka ovat osallistuneet yritysryhmille suunnattuihin vientiprojekteihin. Yksi yhteinen tekijä heidän puheissaan on kiitollisuus siitä kuinka paljon apua ja tukea he ovat saaneet ja edelleen saavat muilta ryhmäläisiltä. Tämä ”turvaverkko” jatkaa toimintaansa myös projektin jälkeen.
Maailmalla löytyvien vientimahdollisuuksien onnistunut hyödyntäminen vaatii, että moni asia onnistuu ja, että yritys on valmis panostamaan vientiponnisteluihin. Se, että lyöttäydytään yhteen, jaetaan tietoa toisillemme, kehitetään uutta yhteistarjontaa ja niin edelleen auttavat tällä matkalla. Toivon, että yritykset, instituutiot ja muut toimijat pyrkivät myös jatkossa löytämään toisensa sekä tavat tarttua mahdollisuuksiin yhdessä!
1 Sari Kola vastaamaan EnergySampo-ekosysteemikehityksestä Merinova Oy:llä:https://www.merinova.fi/uutiset/vaasan-seutu/sari-kola-vastaamaan-energysampo-ekosysteemi-kehityksesta-merinova-oylla/.
2 Rise of Innovation Superclusters: https://www.strategytools.io/rise-of-innovation-superclusters/. Huomionarvoista, että muita klustereista käytettyjä termejä ovat mm. innovaatiosuperklusteri, innovaatio-/liiketoimintaverkostoista/-ekosysteemeistä. Keskeistä, että se kostuu näistä toimijoista ja että sen toiminta on organisoitua sekä johdettua.
3 Kultaa klusterijohtamisessa – maan ensimmäinen Gold Label -sertifikaatti Vaasan energiaklusterille: https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/kultaa-klusterijohtamisessa-maan-ensimmainen-gold-label-sertifikaatti-vaasan-energiaklusterill
4 NordicHub webinaari – Photonics Finland – Kuinka rakennetaan menestyvä klusteri? https://youtu.be/TnBt-KBS2oI
5 NordicHub webinaari – Tanskan tie menestykseen klusterityössä https://www.youtube.com/watch?v=7zpEEQFkS4E / Cluster Excellence Denmark – Værdien af danske klynger https://www.youtube.com/watch?v=R-4AXcEHR50
Kirjoittaja Lauri Laaksonen toimii Viexpolla markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijana ja NordicHub-managerina.
Julkaistu Vaasa Insider-lehdessä 7.9.2022
