07 helmi Kasvua kansainvälistymisestä – Katse 100 pohjalaiseen yritykseen ja Skandinaviaan
Viexpo toteutti syksyllä 2017 Suomi100 -kampanjan. Viexpon asiantuntijat vierailivat syksyn aikana Suomi100 ”Kasvua Skandinaviasta-kohderyhmänä alihankkijayritykset” -kampanjan puitteissa sadassa pk-yrityksessä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Kampanjassa mukana olleet pk-yritykset edustavat useita eri toimialoilta.
Suomi100- kampanjan yritysvierailut
Yli puolet kampanjassa mukana olleista pk-yrityksistä vie tuotteita ja palveluita suoraan ulkomaanmarkkinoille ja reilu neljäs harjoittaa vientiä välillisesti päämiehen tai asiakkaan kautta. Eniten vientiä suuntautui Ruotsiin sekä Norjaan, Iso-Britanniaan, Saksaan, Venäjälle ja Puolaan. Myös Aasian, Amerikan ja Baltian markkinoille viedään useasta mukana olleesta pk-yrityksestä tuotteita ja palveluita. Nämä markkinat nousivat esiin myös viennin tavoitemarkkinoista keskusteltaessa. Yritysvierailujen aikana keskusteltiin myös tarkemmin kansainvälistymisen ja viennin haasteista sekä uhkakuvista. Haasteita pk-yrityksille aiheuttaa erityisesti pieni koko ja siitä seuraava henkilöstövaje, rajallinen tuotantokapasiteetti sekä tilan- ja ajanpuute. Pk-yritykset kokevat myös ulkomaisten asiakkaiden ja oikeiden yhteistyökumppanien löytämisen paikoin haastavana.
Lisäksi kielitaidon ja markkinointiosaamisen puute luovat monelle pk-yritykselle korkean kynnyksen ylitettäväksi. Korkeat logistiikkakustannukset, hintakilpailu sekä laatuvaatimukset puolestaan luovat paineita pärjätä suurien kansainvälisten yritysten rinnalla. Keskustelujen aikana nousi haasteina esille myös kaukainen sijainti, patentti- ja immateriaalioikeudet, riippuvuus yhdestä päämiehestä, asiakasreferenssien puute sekä useaa toimialaa koetteleva epävakaisuus ja sesonkivaihtelut.
Erityisiksi uhkakuviksi koettiin alihankkijaverkoston toiminnan ongelmat, osaavan työvoiman tai jatkajan puute ja tiedon keskittyminen yhteen henkilöön. Monet mukana olleet pk-yritykset kertoivat myös asiakkaiden olevan herkkiä hintojen nousulle sekä edellyttävät yhä lyhyempiä toimitusaikoja. Pk-yrityksiä huoletti myös talouden laskusuhdanteet, byrokratia ja rahoituksen saamisen haasteet sekä muutokset laissa ja investointitukipäätöksissä. Pienet katteet ja kalliit raaka-aineet, kopiointi ja tuotannon siirtyminen ulkomaille uhkaavat etenkin valmistuksen ja jatkojalostuksen parissa työskenteleviä pk-yrityksiä.
Apua tarvitaan asiakkaiden, yhteistyöpartnerien ja jakeluverkoston etsinnässä ja kontaktoimisessa. Erityisesti vientiä suunnitellessa ja aloittaessa on tarpeellista myös kartoittaa kilpailijoita, selvittää hintatasoa sekä muita toiminnan vaatimuksia. Monet mukana olleet pk-yritykset kokevat myös tarvitsevansa apua tukimahdollisuuksien kartoittamisessa, kansainvälisessä markkinoinnissa, verkostoitumisessa sekä kieliasioissa.
EK:n yrityskyselyn tulokset
Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton toteuttaman PK-Pulssi 2017 tavoitteena oli selvittää pk-työnantajien arvioita kysynnästä, työpaikoista, investoinnista ja ulkomaankaupasta. Kyselytytkimus toteutettiin joulukuussa 2017 ja siihen vastasi 517 pk-yritystä, joista 221 toimii kansainvälisillä markkinoilla tai harkitsee kansainvälistymistä. Palveluiden käyttö painottuu erityisesti kansainvälistymisen alku- ja kasvuvaiheeseen.
Noin kolme neljäsosaa vastaajista oli hyödyntänyt Team Finlandin palveluja ja arvelee Team Finlandin palveluille olevan tarvetta, mutta ei ole vielä hyödyntänyt palveluita. Kyselystä nousi esille, että enemmistö ulkomaankauppaa tekevistä yrityksistä pitää tärkeänä sitä, että Team Finland -palvelut löytyisivät yhden kontaktin kautta.
Tutkimuksen mukaan eniten paikan päällä olevan asiantuntijan apua kaivataan Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa, Kiinassa ja Norjassa. Puolet yrityksistä on sitä mieltä, että lähialueiden, eli Euroopan ja Pohjoismaiden ulkomaanverkostoa tulee vahvistaa. Lähimarkkinoiden ulkomaanverkoston merkitys korostuu erityisesti kansainvälistymisen alku- ja kasvuvaiheessa. Kyselyn perusteella pk-yritykset tarvitsevat tukea erityisesti markkinointiin ja myyntiin sekä yritysten kytkemiseen osaksi kansainvälisiä yritysverkostoja.
Suomi100 -kasvua kansainvälistymisestä tilaisuus
Kampanjan päätteeksi järjestettiin Pietarsaaressa Suomi100-kasvua kansainvälistymisestä tilaisuus 12. joulukuuta. Tapahtuma keräsi yhteen yrittäjiä, asiantuntijoita, opiskelijoita ja päämiesyritysten edustajia keskustelemaan yhdessä kansainvälistymisen haasteista ja menetystekijöistä.
Tilaisuuden aikana kuultiin herätteleviä ja inspiroivia puheenvuoroja menestyksen tekijöistä Wärtsilä Marina Solutions Joint Ventures johtaja John Nyforsilta ja STH-Steelin toimitusjohtajalta Sven Grankullalta. Tilaisuuden kunniavieraina inspiroimassa ja haastamassa meitä kaikkia kehittymään yhdessä kansainvälisessä markkinoinnissa ja Pohjoismaiden markkinoilla onnistumisessa oli vuorineuvos Matti Sundberg ja professori Tanja Leppäaho Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Viexpo esitteli tilaisuudessa Suomi100-kampanjansa tulokset, joiden pohjalta siirryttiin vielä keskustelemaan esiin nousseista haasteita pöytäkeskustelujen ääreen alan asiantuntijoiden johdattelemina.
Jatkotoimien ja keskustelujen tulosten esittelyn jälkeen, tilaisuuden lopussa palkittiin vielä vuoden 2017 vientilähettiläät ja käynnistettiin vuotuinen vientilähettiläsperinne. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nostimme esiin vuosikymmenten työn pohjalaisten kansanvälistyvien pk-yritysten eteen ja huomioida heidät työstään Vienti-Suomen rakentajina. Lisäksi huomioimme kaksi esimerkillistä pohjalaista vientiyrittäjää.
Vuoden 2017 vientilähettiläät ovat Håkan Westermark, Lasse Hautala, Bengt Jansson, Anna-Maja Henriksson, Joakim Strand, Jouko Havunen, Peter Östman ja Mats Nylund sekä vuoden vientiyrittäjät ja vientiyritykset Fredric Tidström, Oy Orapac Ab ja Pauli Ojala, Nordautomation Oy.
Viexpo onnittelee vuoden 2017 vientilähettiläitä!
Yhteenveto keskeisistä havainnoista- kaavio (c: Elinkeinoelämän keskusliitto)
