18 loka Venäjän ja Kiinan markkinat kiinnostavat Viexpon asiakasyrityksiä
Martina Buss
Viexpo toteutti asiakasyrityksilleen kesällä 2018 kyselyn Venäjän ja Kiinan markkinoista. Kysely toteutettiin yhteistyössä Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vaasan yliopiston kanssa. Kyselyn tavoitteena oli toisaalta selvittää pohjalaismaakunnissa toimivien yritysten Venäjän kaupan nykytilaa, haasteita ja suunnitelmia ja toisaalta kartoittaa yritysten kiinnostusta ja tarpeita Kiinan markkinoihin liittyen.
Venäjän kauppaan liittyviä kyselyn tuloksia hyödynnettiin alueella kehitettäessä yritysten kansainvälistymispalveluita erityisesti yhteistyössä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa. Kyselyn antia käytettiin myös kehitettäessä yhteistyömuotoja laajemmin sekä syksyllä järjestetyn Venäjän kaupan roadshown suunnittelussa.
Kyselyllä pyrimme myös entistä paremmin vastaamaan pohjalaisyritysten Kiinan markkinoita koskeviin tarpeisiin ja pohjustamaan lokakuussa järjestettävää Pohjanmaan kautta seminaaria, jossa pohditaan vahvuuksiamme globaalissa kaupassa.
Kasvuhaluiset pk-yritykset
Kyselyyn vastasi yhteensä 22 yrityksen edustajaa. Noin puolet vastaajista oli Pohjanmaiden alueelta ja puolet muualta Suomesta. Vastauksia saatiin yrityksistä Kymenlaaksosta, Pohjois-Karjalasta, Uudeltamaalta, Keski-Suomesta ja Helsingistä. Pääosa yrityksistä toimi teollisuuden alalla. Erityisesti metalliteollisuus oli vastaajien keskuudessa hyvin edustettuna. Lisäksi useampi vastaaja edusti elintarvikealaa, koneiden valmistusalaa sekä energia-alaa. Lisäksi oli edustettuina maa- ja metsätalousala, rahoitusala ja puu/kemian ala. Pääosa vastaajista edusti pk-yrityksiä. Vain yhdessä kyselyyn vastanneista yrityksistä oli yli 250 työntekijää. Mikroyrityksiä vastaajista oli 11 ja pieniä yrityksiä kuusi.
Suomen ulkopuolisen myynnin osuus oli vastaajayrityksissä puolella alle 10% luokkaa. Kuitenkin kuudessa yrityksessä Suomen ulkopuolisen myynnin osuus oli yli 50%. Viidessä yrityksessä tämän myynnin osuus jäi 10‑50% välille.
Yritykset saivat merkitä kyselyyn kaikki vientialueensa. Kaikki Suomelle tyypilliset vientialueet nousivat esiin myös tässä kyselyssä. Eniten vientiä oli odotetusti Ruotsiin, Saksaan ja Viroon. Lisäksi vientiä oli useammassa yrityksessä Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Alankomaihin, Kiinaan, Ranskaan, Puolaan ja Britanniaan. Muita keskeisemmäksi mainittuja vientimaita olivat Norja, Tanska, Belgia, Espanja, Korea, Etelä-Korea, Japani ja Italia. Maanosista oli mainittuna Lähi-Itä ja Afrikka sekä Aasia.
12 vastaajayritystä oli myös kertonut mitkä ovat yrityksen päämarkkina-alueista tärkeimmät. Venäjä, Kiina ja Viro oli valittu tärkeimmäksi kukin kahdessa yrityksessä. Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Puola ja Afrikka/Aasia/Lähi-Itä yhdessä yrityksessä.
Yrityksen olivat sitä mieltä, että niiden tärkeimmät markkina-alueet pysyvät ennallaan tai niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Erityisesti Ruotsin markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Kasvua odotetaan myös Saksan, Venäjän ja Viron markkinoille. Erittäin voimakasta kasvua ennustettiin Kiinan, Venäjän, Ruotsin, Puolan sekä Afrikan ja Lähi-Idän markkinoille.
Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset katsoivat olevansa mahdollisuuksien mukaan kasvuhaluisia tai voimakkaasti kasvuhaluisia.
Venäjän markkinoilla monella tavalla
Venäjän markkinoita koskeviin kysymyksiin vastasi reilu 2/3 vastaajista. Vastaajista kahdeksalla yrityksellä oli vientiä Venäjälle, viidellä yrityksellä muuta operointia Venäjällä ja kahdella tuontia Venäjältä. Viisi yritystä kertoi, ettei heillä ole operointia Venäjälle, eikä sitä ole myöskään suunniteltu. Kaikenlainen operointi Venäjälle on yrityksissä alkanut pääasiassa 2000-luvun puolella, vain kahdessa yrityksessä se on alkanut jo 1970-80-luvuilla.
Pääosa operoinnista on suoravientiä. Lisäksi on yhteisvientiä ja alihankintaa sekä oma myyntiyksikkö tai edustusto Venäjällä. Muita operointitapoja ovat paikallisen osaamisen tukeminen, lisensointi ja venäjän taitoinen työntekijä.
Suurin osa yrityksistä oli osallistunut Venäjällä esim. messuille, näyttelyihin tai vientiä edistäville matkoille. Pääosin he olivat ne itse järjestäneet, mutta neljä yritystä mainitsee Finpron/Business Finlandin/Team Finlandin järjestämät, yksi yritys Suomalais-Venäläisen kauppakamarin ja yksi Viexpon järjestämät tapahtumat tai matkat. Kuusi yritystä ei ole osallistunut tällaisiin tapahtumiin tai matkoihin. Yritykset antoivat myös vinkkejä millaisista matkoista tai tapahtumista ne olisivat kiinnostuneita.
Venäjänmarkkinoiden haasteeksi yritykset nostivat muuttuvat säädökset, ruplan kurssin vaihtelun sekä tullauksen. Useamman maininnan on saanut myös byrokratia ja korruptio, paikallisten toimijoiden suosiminen sekä asiakkaat. Lisäksi on nostettu esiin kulttuurierot ja kommunikaatio sekä rahoitus. Yksittäisiä mainintoja ovat saaneet rajatoiminta, kuljetukset ja logistiikka, verkostot, henkilöstö, kielitaito, mielikuvat, kysyntä, kilpailu sekä rahan kotiuttaminen, kopiointi ja vientirajoitukset. Kaksi yritystä kokee, ettei suurempia ongelmia ole ollut.
Venäjän markkinoihin liittyen eniten apua kyselyyn vastanneet yritykset toivovat yhteistyökumppanien löytämisessä ja kontaktoinnissa. Myös tukiin ja rahoitukseen sekä lainsäädäntöön liittyvä apu olisi tervetullutta. Yritykset nostavat esiin myös perusneuvonnan ja sparrauksen tarpeen. Yksi yritys toivoisi apua kokonaisvaltaisen kansainvälistymissuunnitelman luomiseen. Yritykset mainitsevat myös toivovansa apua kielitaidon ja sopimuskulttuurin osalta sekä etablointimahdollisuuksiin.
Kiinan markkinoille kiinnostusta
Kiinan markkinoita koskeviin kysymyksiin vastasi myös noin 2/3 yrityksistä. Vastaajista kahdella yrityksellä oli vientiä Kiinaan, kolmella yrityksellä muuta operointia Kiinassa ja kolmella yrityksellä tuontia Kiinasta. Yhdeksän yritystä kertoi, ettei heillä ole operointia Kiinaan, eikä sitä ole myöskään suunniteltu. Kaikenlainen operointi Kiinaan on yrityksissä alkanut 2000-luvulla tai sen taitteessa.
Pääosa operoinnista on suoravientiä. Lisäksi on alihankintaa ja yhteisvientiä sekä yhteisyritys Kiinassa. Muita operointitapoja ovat lisensointi ja konsultointi sekä oman komponentin maahantuonti.
Suurin osa yrityksistä ei ole osallistunut Kiinassa esim. messuille, näyttelyihin tai vientiä edistäville matkoille. Neljä yritystä on kuitenkin itse järjestänyt osallistumisen tapahtumaan tai matkalle, ja kaksi on osallistunut Viexpon järjestämään tapahtumaan tai matkaan ja yksi yrityksistä mainitsee Finpron/Business Finlandin/Team Finlandin järjestämät tapahtumat tai matkat. Yritykset antoivat myös vinkkejä millaisista matkoista tai tapahtumista ne olisivat kiinnostuneita.
Kiinan markkinoiden haasteeksi yritykset nostivat rahoituksen, kuljetukset ja logistiikan, verkostot, kulttuurierot sekä asiakkaat. Yksittäisiä mainintoja ovat saaneet muuttuvat säädökset, tullaus, valuuttakurssin vaihtelu, viranomaissuhteet, paikallisten toimijoiden suosiminen sekä kilpailu. Lisäksi mainittiin kiinalainen halpa työvoima, jonka nähtiin vaikeuttavan omien tuotteiden vientiä, kopioiminen sekä sopimukset ja niiden pätevyys. Kolme yritystä kokee, ettei suurempia ongelmia ole ollut.
Kiinan markkinoihin liittyen eniten apua kyselyyn vastanneet yritykset toivovat yhteistyökumppanien löytämisessä ja kontaktoinnissa sekä tukiin ja rahoitukseen liittyen. Yritykset nostavat esiin myös perusneuvonnan ja sparrauksen tarpeen. Yritykset mainitsevat myös toivovansa apua markkinaselvityksiin, lainsäädäntöön, liiketoimintakulttuuriin ja sopimusten tekemiseen ja sisäiseen seurantaan liittyen sekä kokonaisvaltaisen kansainvälistymissuunnitelman luomiseen.
Vinkkejä ja kiitosta
Yritykset antoivat lisäksi vinkkejä siitä, mitä reittejä pitkin he olivat päässeet Venäjän tai Kiinan markkinoille, mitä verkostoja heillä jo on ja millaisia toivoisivat vielä saavansa. He myös kertoivat mistä verkostot ja kontaktit ovat löytyneet. Olemassa olevien monipuolisten kontaktien ja verkostojen merkitystä ei voi aliarvioida. Lisäksi tärkeänä pidettiin yhteistyökumppaneita ja esim. messuja ym. tapahtumia. Yritykset toivat esiin myös konsulttien merkityksen sekä rekrytoinnissa huomioitavan markkinaosaamisen ja olemassa olevat verkostot
Kyselyssä oli mainittu eri tahoja, joista voi olla apua yritysten kansainvälistymisessä. Näitä ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamarin palvelut, Suomalais-Kiinalaisen kauppayhdistyksen palvelut, Viexpon palvelut, Business Finlandin palvelut (sis. mm. ent. Tekesin ja Finpron palvelut), ELY-keskusten kehittämis- ja kansainvälistymispalvelut, Yksityisten konsulttien palvelut, Finnveran rahoituspalvelut, Kunnallisten elinkeinoyhtiöiden/Kuntien elinkeinotoimien palvelut ja Suurlähetystön palvelut. Kyselyssä mainituista apua tarjoavista tahoista kaikki olivat tuttuja ainakin joillekin yrityksille ja jotkut olivat palveluja myös käyttäneet. Useampi yritys ei ole käyttänyt palveluita, vaikka ne tuttuja olisivatkin. Monelle yrityksille palvelut eivät olleet tuttuja lainkaan.
Erikseen vastaavat yritykset mainitsivat toiveensa Venäjää koskevasta tiedotuksesta sekä perusselvityksestä tuotteiden haasteista tiettyihin maihin. Lisäksi Viexpo sai kiitosta kumppanuudestaan.
