06 touko Saksan markkinat koronakriisin aikana ja jälkeen
Ifo-instituutin ennusteen mukaan koronakriisin aikana, ja kun rajoitteita on olemassa, Saksan BKT tulee putoamaan jopa -16 %. Vuoden 2020 loppuun mennessä sen arvioidaan olevan keskimäärin -6,2 %, joka on jopa enemmän kuin finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 jolloin BKT laski -5,7 %. Ifo-instituutissa arvioidaan Saksan talouden elpyvän vasta vuoden 2021 loppuun mennessä, mikä edellyttää BKT kasvavan 8,5 %.
Saksan valtio on myöntänyt lukuisia tukia elinkeinoelämän elvyttämiseen. Kokonaisuudessaan eri tukitoimenpiteisiin varataan 353,3 miljardia euroa talouden elvyttämiseen, lisäksi takuiden osuus tulee olemaan 819,7 miljardin euron luokkaa. Tilanne saattaa vielä muuttua kriisin jatkuessa.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen arvoketjujen globaalisuus alkoi hidastua, eli jo kauan ennen koronakriisin alkua. Myös CO2-rajoitukset lisäävät paikallisten toimijoiden suosimista. Koronakriisi on vain selkeyttänyt miten herkkiä globaalit tuotantostruktuurit ovat. Yhtenä tärkeänä tekijänä voidaan pitää toimitusketjujen monipuolistamista. Ainoa ala, joka on pystynyt kasvamaan tässä kriisitilanteessa, on lääketeollisuus.
Der Informationsdienst des Instituts der deutschen Wirtschaft arvioi, ettei periaatteellista käännettä teollisuuden kansainvälistymiseen jatkossa ole, eikä tule olemaan, koska tehokas ja laajasti jakautunut tuotantoverkosto jakaa myös valmistusriskejä, ja silloin myös riippuvuudet ja riskialttiudet pikemminkin vähenevät.
BDI (Bund der dt. Industrie) vaatii Saksan hallitukselta nopeita toimia koskien tullia ja tullimaksuja. Ehdotuksena on, että tullimaksuja siirrettäisiin, ja että tulliviranomaisten pitäisi huomioida yritysten kriisitilanteen ja mahdollisuuksien mukaan helpottaa yritysten tuontia ja vientiä. Näillä toimenpiteillä taattaisiin Saksan vientipainotteista taloutta, joka on tiukasti sidoksissa globaaleihin tuotanto- ja toimitusketjuihin. Varsinkin pk-yritykset hyötyisivät tullihelpotuksista ja vahvistaisivat siten omaa kassavirtatilannettaan.
2019 Saksa toi maahan elektronisia osia ja muita esituotteita yhteensä 606 miljardin euron edestä. Tämä puolestaan oli enemmän kuin puolet kaikista tuontituotteista (55%). Suurin osa näistä komponenteista käytettiin tuotevalmistukseen, joita Saksa vei maasta. IW-tutkijoiden mukaan outsourcing, offshoring ja kevyet paikalliset tuotantolinjat mahdollistavat tuotteiden edullisen jälleenmyynnin. Toisaalta on hyvä muistaa, että Saksan ostaessa komponentteja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta, yritykset myös luovat uusia työpaikkoja globaalisti. Suurin osa eli 2/3 maahan tuoduista välituotteista tuli EU alueelta, 5,3% USA:sta ja vain 5% Kiinasta. (Quelle Die Welt, Bundesfinanzministerium, Ifo ja BDI)
Suomalaisille toimijoille Saksan markkinat tarjoavat jatkossakin hyviä mahdollisuuksia. Yritysten on syytä olla aktiivisia muuttuvassa kriisitilanteessa, varmistaa oma asemansa ja kartoittaa ajoissa uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Tässä tilanteessa Viexpo voi omien kontaktiensa kautta olla aktiivisesti erilaisin toimenpitein yritysten apuna uusia jakelukanavia etsittäessä.
Elina Ruohonen
Viexpon kansainvälistymisasiantuntija
+358 50 385 4373
elina.ruohonen@viexpo.fi
